Share on Google+Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook

Kysyimme alkuvuodesta työnhakijoiltamme mitä mieltä he ovat somen ja työnhaun yhdistämisestä. Monikanavainen ja reaaliaikainen digitaalinen toimintaympäristömme on muuttanut kaiken tekemisemme: ostamisen, oppimisen, tiedonhaun, verkostoitumisen ja asiakasviestinnän. Luonnollisesti tämä vaikuttaa myös työnhaun ja rekrytoinnin käytäntöihin. Lue aikaisempi bloggaus aiheesta täältä. Yli 300 työnhakijaa olivat kyselyn perusteella suhteellisen yksimielisiä: työnhaun tulisi olla nyt ja tulevaisuudessa hauskempaa, rennompaa sekä ihmisläheisempää.

15% some ja työnhaku –kyselyyn vastanneista on löytänyt töitä sosiaalisen median kautta. Työnhakijat, jotka eivät ole somen kautta löytäneet avoimia työpaikkoja kokevat kuitenkin sosiaalisen median ja työnhaun yhdistämisen erittäin positiivisena tai positiivisena (55%).  Yleistä hyvää asennetta somea kohtaan tukee myös MTV:n, Kurion ja Laurea Ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen tulokset (2015), jossa ilmenee että suomalaiset ovat varsin aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Somessa emme ole hiljainen tai ujo kansakunta. Päinvastoin, uimme some-virrassa tarmokkaasti ja omalla tyylillämme.

Snapchat päihitti Twitterin

30% asennoituu neutraalisti työnhakuun sosiaalisen median avulla ja kertoivat että huomioivat työpaikkoja somessa, mikäli mieluisa työ osuu silmiin. Kaikista vastaajista lähes 90% käyttää omassa arjessaan Facebookia ja WhatsAppia. 50% käyttää aktiivisesti Instagramia ja 24% LinkedIniä.  Snapchat on valloittanut suomalaisten työnhakijoiden sydämen nopeasti ja jopa 22% kaikista vastaajista ilmoitti käyttävänsä snäppiä. Twitter jäi Snapchatin jalkoihin (15%) ja Periscope on vastaajien joukossa vähiten käytössä (5%).

Työnhaku parhaimmillaan?

Kartoitimme myös työnhakijoilta millaista he toivovat työnhaun olevan tulevaisuudessa ja mitä kehitysideoita heillä on. Nämä kolme asiaa toistuivat kerta toisensa jälkeen avoimissa vastauksissa:

1. Reaaliaikaisuus

Työnhakijat haluavat saada asiakaspalvelua siellä missä he ovat, eli verkossa. Työnantajilta ja rekrytoijilta toivotaan kommunikointia some-kanavissa mm. hakuprosessin etenemisestä ja haun eri vaiheista. Facebook, Twitter ja Snapchat koettiin toivottuina vuorovaikutuskanavina. Hakijakohderyhmän sosiaalisen median käyttäytymisen perusteella yritys voi esimerkiksi lisätä läpinäkyvyyttä viestimällä avoimesti Twitterissä haun eri vaiheista.

“Olisi hienoa, jos työnantajien kanssa voisi käydä pienimuotoista sananvaihtoa hakuprosessin alusta alkaen.”

“Avoimia työpaikkoja ilmoitettaisiin somessa ja somessa olisi ”chatti”, jossa voisi keskustella työnantajan kanssa. Niiden jälkeen työhaastatteluja.”

“Hakija saisi mahdollisimman pian tiedon omalta osalta prosessin etenemisestä. Yleisesti kerrottaisiin prosessista somessa.”

2. Työnantajamielikuva

Sosiaalisen median merkittävin lisäarvo työnhakijalle on vastaajien mielestä se, että hakija saa mahdollisuuden tutustua työnantajaan ja tuleviin kollegoihin jo ennen itse hakemista. Moni mainitsee avoimissa vastauksissa ettei odota tai toivo työpaikkoja sosiaalisen median eri kanaviin, vaan sen sijaan että työnhausta tulisi henkilökohtaisempaa ja ihmisläheisempää sosiaalisen median avulla. Sisällöt työntekijöistä ja yrityskulttuurista sitouttaa hakijaa sekä tuo hakijaa ja työnantajaa lähemmäksi toisiaan. Mainioita esimerkkejä tämän tyyppisestä sisällöstä ovat kuvat työyhteisön arjesta, videot, jossa tulevat kollegat kertovat työstä ja itsestään sekä sisältökonseptit, joiden avulla tulee ilmi miksi yritys tekee sitä mitä tekee. Yksinkertainen on kaunista, mutta vaikuttavaa.

“Enemmän henkilökohtaista, esim. somen avulla. Näkisi kuka rekrytoi ja ehkä tulevia kollegoita.”

“Olisi mukavaa, jos yritykset toisi enemmän itseänsä julki.”

“Yritykset voisivat panostaa esimerkiksi Facebookissa tai Snapchatissa työtehtävän ja yrityksen esittelyyn.”

3. Rentous

Työnhaku koetaan yleisesti vaikeana, vakavana ja pitkänä prosessina. Toiveet työnhakuun liittyen ovat juuri päinvastaiset ja työnhakijat arvostavat nopeutta, huumoria ja selkeyttä. Työnhaku on jokaiselle erittäin henkilökohtainen asia ja se otetaan vakavasti. Pilke silmäkulmassa ei kuitenkaan poista työnhaun merkitystä hakijalle tai yritykselle. Yritys joka osoittaa hakuprosessin aikana, että kravatin löysääminen onnistuu, erottautuu positiivisesti muista työnantajista. Solita näytti joulukuussa rekrytointivideossaan että heissä on huumoria ja jopa musikaalisuutta. Kun hakijalta odotetaan lähes poikkeuksetta kykyä heittäytyä, on tasavertaista että myös työnantaja antaa oman panoksensa.

“Yksinkertaista ja rentoa, niin että työnantajan tavoittaa nopeasti ilman sähköpostirumbaa.”

“Uusia mahdollisuuksia antavaa, helposti lähestyttävää ja hauskaa.”

Enemmän ohjeita ja vinkkejä työnhakijoille

Ainoastaan 15% koki sosiaalisen median osana työnhakua epäselvänä. Kyselyssä nousi esille, että tämä osa vastaajista ei hahmota miten some-kanavia voisi hyödyntää työnhaussa tai missä kaikissa kanavissa työnhakijan olisi hyvä olla ja miten. Yhdistävänä tekijänä oli se, että hakijat kokivat ettei aiheesta kerrota tai neuvota tarpeeksi. Tässä oppilaitoksilla, yrityksillä ja rekrytoijilla on parannettavaa. Se että on diginatiivi tai että luokittuu milleniaaleihin, ei tarkoita automaattisesti sitä, että ymmärtää kuinka aktiivisuus eri kanavissa voi edistää omaa uraa. Työnhakijat kaipaavat enemmän valmennusta ja tiedon jakamista sosiaalisesta mediasta osana työnhakua.

Tässä esimerkki siitä, miten tartuimme kyselyn tuloksiin:

Toteutamme Allerin kanssa tänään pe 12.2. alkaen Snapchat-rekrytoinnin. Haussa on neljä myynnillistä asiakaspalvelijaa. Kyselyssä ilmeni että juuri asiakaspalvelusta ja myynnistä kiinnostuneet hakijat käyttävät snäppiä aktiivisesti. Mikäli toteutus kiinnostaa sinua, seuraa barona_rekry Snapchatissa.

Taustaa:

Some ja työnhaku –kyselymme oli auki 22.12.2015-5.1.2016 ja vastauksia tuli yhteensä 307, joista 48% miehiä ja 52% naisia. Tutkimukseen osallistuneet ovat Baronan työnhakijoita ja he ovat vastanneet kyselyyn anonyymisti. 18% vastanneista on 18–20 -vuotiaita, 40% 21–25 -vuotiaita ja enemmistö vastaajista (42%) 26–30 -vuotiaita.

 – Emma Osmala, Marketing Manager, Barona Group